Näin, skipataan Jytkyt sekä muut vaalitulokset ja keskitytään matkailuun.
Teimme pyrähdyksen aavikolle ja Death Valleyn kansallispuistoon. Ajomatkaa kertyi 10 tuntia suuntaansa, joten olihan se vähän haastavaa. Onneksi pikkumies viihtyi suhteellisen hyvin. Aina tauko parin tunnin välein, yllätysleluja (kuten vaikka cd-kotelon järsimistä) ja muuta virikkeellistä toimintaa takapenkille.
Automatkalla näimme paljon erilaista maisemaa. Ensin lähdettäessä Berkeleystä tie kulki freeway numero viitosta ja halkoi Centreal Valleyn. Tämä alue on keskittynyt maatalouteen ja tien reunoilla on silmänkantamattomiin hedelmäpuita tai muuta viljelystä. Central Valleyn reunamilla on myös muutama iso tuulivoimalapuisto. Autiomaata lähestyttäessä maisemat ovat vuorostaan aavaa preeriaa, siellä täällä joku ranch tai hökkeliasutus. Hirveä paahde täytyy näissä asumuksissa olla ja ilmeisesti joku ilmastointikin niissä on, vaikka ulospäin ei uskoisi. Tien varsilla oli myös useita mainoksia armeijan työpaikoista, nyt esimerkiksi China Laken aavikkoalueelle haetaan tiedemiehiä ja insinöörejä tekemään ilmeisesti monenlaista ohjus- ym. ammuskoetta. Enkä yhtään ihmettele etteikö siellä säilytettäisi niitä UFOjakin. Näissä käsittämättömän suurissa alueissa on jotain outoa ja salaperäistä. Meidän yli ihan läheltä pyyhkäisi hävittäjä harjoituslennolla ja meinasi ratti vääntyä, kun säikähdin niin paljon suhahdusta ja pauketta.
Loputtomia pitkiä suoria teitä.
Taukoja yksinäisillä huoltoasemilla.
Ja taukoja kahviloissa. Tällä kertaa huolto-aseman sijasta sattumalta eräässä pikkukaupungissa hyvä Jordanialainen kahvila Petra. Täällä saimme seurata myös mielenkiintoista esitystä, tai pikemminkin käännytystä. Innokas pastori tai muu paikallisen seurakunnan hihhuli vakuutteli aikuista noin viisissäkymmenissä olevaa miestä helvetin vaaroista ja pelastuksesta. Kovasti paperille piirreltiin kaavioita, joissa ylimpänä oli aina God. Käännytettävä nyökytteli innostuneena ja lopulta taisi vetäistä nimen paperiin. Meille jäi epäselväksi mikä lahko oli kyseessä. Selväksi taas tuli, että uskonto on tässä maassa hieman eri asemassa kuin Suomessa.
Death Valley oli erikoinen kokemus. Ensinnäkin siellä on jo nyt huhtikuussa kuuma, +34 astetta. Kesällä siellä on yli +50 astettakin. Kuumuus tuntuu paljon suuremmalta, koska siellä ei juurikaan tuule. Myös ilma on kuivaa ja esimerkiksi itse sain jatkuvasti sähköiskuja. Vettä tuli juoda 4-6 litraa päivässä. En siis matkustaisi Death Valleyhin viikoksi lomalle juuri tuon ilman kuivuuden takia. Iltapäivällä vietimme myös muutaman tunnin sisällä hotellihuoneessa, koska ulkona oli liian kuuma ja ilmastoidussa autossakin istuminen alkoi väsyttää. Jälleen näitä top 10; minne kannattaa lähteä vauvan kanssa lomalle ;)
Majoituimme kuitenkin järkevästi hotelliin, vaikka vaihtoehtona olisi ollut telttamajoitus tai asuntoauto. Hotellimme oli mukava ja siisti, ehkä enemmän motellitasoinen. Hintaa tällä oli 150 dollaria yö eli aikamoista rahastusta suhteessa hotellin tasoon. Toisaalta onko tässä ylipäätään järkeä, että aavikolle, joka ei ole tarkoitettu ihmisille, rakennetaan valtavia majoitustiloja ja kuljetetaan vettä ja ruokaa. Niin ja oli meilläkin uima-allas, jota kyllä käytimme. Alueella asuu muuten edelleen yksi alkuperäisasukasheimo. Kun alueesta tehtiin kansallispuisto viime vuosisadan alkupuolella, Amerikan alkuperäisasukkaat häädettiin muualle, mutta myöhemmin heille on palautettu osa alueestaan.
"Hotelli" 150 dollaria yö eli n.120 euroa.
Veden säästämiseksi suihkuissa oli kätevä tiimalasiperiaatteella toimiva suihkuvahti. Isäni olisi tästä ollut iloinen kotonamme.
Puistossa majoittui myös paljon asuntoautoilijoita ja telttailijoita.
Puistossa liikutaan autolla paikasta toiseen. Välimatkat eri "nähtävyyksien" välillä ovat suuret. Esimerkiksi meidän valitsemat kohteet sijaitsivat 40 mailin päässä toisistaan. Kesäisin, kun eurooppalaiset turistit väkisin haluavat tulla karmeaan kuumuuteen, autolla ajamisessa saa olla varuillaan. Kuumuus yhdistettynä teräviin kiviin rikkoo usein renkaita ja toisaalta, jos joudut odottamaan apua ja esimerkiksi auton ilmastointi on rikki, läkähdys on ilmeinen. Myös ylämäissä ilmastointi suositeltiin laittamaan kiinni jottei auto keitä kuumuudesta. Hmm.
Vierailimme ensin suola-aavikolla eli entisellä järvellä, Badwater basin. Tämä alue on laajuudeltaan noin kymmenen kertaa kymmenen kilometria. Vielä kerran; tuolla kävellessä oli niiiin kuuma.
Vaelsimme eräässä kanjonissa katsomassa luonnonkivikaarta/siltaa; natural bridge.
Autoilimme vuoren huipulle "Dante´s view". Alla suola-aavikko ja turistien kävelykohde näkyy alalaidassa luiruna, tästä saa vähän perspektiiviä kokoon. Tuonnekin on muutama turisti nääntynyt yliarvioidessaan omat kykynsä vaeltaa auringossa.
Sitten kävimme Zabriskie-alueella ihmettelemässä erikoisia kallioita. Alue on syntynyt maanjäristysten johdosta ja maa-aines, joka normaalisti on maan sisässä useissa kerroksissa, on täällä nähtävissä. Tämä oli valtavan hieno paikka.
Seuraa sisäpiirin juttu; Maijalle uusia didaktisia menetelmiä tai lähinnä paikkavalintoja kiventunnistuskurssille :) Tuossa kelpaisi opiskella.
Monet turistit tulevat Death Valleyhin ihmettelemään kukkaloistoa keväisin. Tänä talvena alueella satoi, mutta kukkaloisto oli melkoisen vaatimaton. Harmillista.
Molempina iltoina teimme pikku vaelluksen dyynialueella. Mesquite Sand Flats Dunes. Toiset aavikot ovat kokonaan hiekkaa, mutta täällä sitä on vain muutamassa paikassa.
Muutama muukin on kävellyt tällä hiekalla.
Lähtöaamuna heräsin vielä katsomaan auringonnousua aavikolla. 5.45 ja aurinko hiipii vuorten takaa, hiljaisuus, joka muuten muutenkin oli täällä huimaavaa, rikkoutui aamulla linnunlauluun.
Paluumatkalla laskeuduttaessa Kuolemanlaaksoa ympäröivien vuorten välistä meitä odotti yllätys. Tulomatkalla oli ilmeisesti niin sumua, tai olimme jo niin väsähtäneitä, ettemme olleet nähneet Sierra Nevadan vuoristoa.
Kotiinpääsyssä ihanaa oli nähdä vihreys, vehreys ja tuntea ilman kosteus. Ah. Alla vielä amerikkalaista matkailua. On siis tämä valtava asuntoauto ja sen perässä kuskiton kakkosauto hinauksessa. Paikalliseen tapaan: pikkuauto = Pickup! Kätevästi voi sitten paikanpäällä kulkea pikkuautolla katsomassa nähtävyyksiä. Niin kätsää... siis kätsää.
