Grattis på födelsedagen Mark! Skål på svenska

Mark nuorukainen siirtyi 29 ikävuoteen synttäreitään juhlien sekä samalla uuden asunnon tuparit pitäen. Pienenä sivujuonteena, että Ak ja Mark pitävät samaa ikää tässä hetken, ennen kuin Ak täyttää 25 v. kesäkuussa :)

Vietiin lahjaksi vodkaa ja lahjakortti Iittalan myymälään. Markin puutarhaan oli rakennettu terassi ja siinä istuskellessa meni koko ilta ja yö. Oli niin lämmin, että tarkeni! Täällähän nämä juhlat alkavat aina suomalaisittain myöhään kuten esimerkiksi 20.30 tai 21.00. Syy tähän keksittiin, se on se piheys. Juhlissa ei niinkään tarjota suuria syötäviä vaan kaikki syövät ensin illallisen kotona. Tarjolla saattaa olla muutama sipsi ja karkki (tosin ulkkareitten synttäreillä täällä on aina todella paljon syötävää). Suomessahan yleensä monilla on paljon kaikkea ihanaa pientä naposteltavaa. Meillä on tietty niin ihanat ystävät!!

Meidän kotoisassa huushollissa tarjoilu muistuttaa yleensä täkäläistä. No, eihän se ruoka aina juhlia tee. Markilla kuitenkin myös grillattiin ja juomat tietysti tarjottiin talon puolesta. Että ei se nyt niin pihiä ole. Niin ja muuten, ei olla vielä koskaan menty kotijuhlista baariin tahi diskoteekkiin.

Lahjaksi Mark sai mm. ulkotulisysteemin, dvd:n, jonkun kirjan, pussilakanat äidiltä, uunivuuan ja kiinalaisilta kollegoilta lentävän kotka-monumentin (herätti hilpeyttä yöllä, kun yritettiin keksiä sen tarkoitus).

Sitten taas, paljon kuvia.



















Oikealla Anna.
















Laura ja Mark.
















Hieno kuva, ihan sattumalta.
















Pariskunta. Taustalla oranssi Hollannin jalkapallojoukkueen kannatusta varten tehty paita nyt kesällä oleviin EM-kisoihin. Tuukkakin sai oman. Onko halukkaita käyttämään sitä kesäkuussa kisakatsomossa? :) Jos jäädään tänne, niin ensi vuoden kuningattarenpäivään oiva varuste.




















John ja tuli. Tuleen pistettiin puoli puutarhaa. Ja oikeasti, puoli puutarhaa, puista oksat ja maasta muratit. Vähän hirvitti välillä. No, tarkoitus oli karsia edellisiltä asukkailta villiintymään päässyttä kasvustoa.

Onnellista äitienpäivää!

Ohessa aamuyöllä kuvattu kohiseva video linnunlaulukonsertista, jota täällä saa (täytyy) kuunnella aina aamuisin. Kuuluu erityisen hyvin sisälle, koska A) yksinkertaiset ikkunat B) yläikkunat on pidettävä kuumuuden ja huonon ilmanvaihdon takia auki. Meteli on oikeasti aikas kova. Ak yritti sen tallentaa, mutta ei kauhean hyvä versio (videossa ei siis tapahdu mitään). Tulee kuitenkin mieleen isäni lapsuudessa ottama KOTIvideo meidän takapihalta joskus aamun aikaisina tunteina, siinä aurinko on nousemassa, linnut laulavat ja kesäaamu parhaimmillaan. Kuvattu siis viime yönä viideltä aamulla juhlista poljettuamme. Juhlista lisää kuvia vaikka myöhemmin. Tot Ziens!

Ik zeg jaa

Lauantain säätiedotus: +27 astetta. Juhuu. Kuuleman mukaan Suomessa myös aurinko lämmittää! Mainiota.







Päivä meni tuossa valtavassa lähipuistossa (metsässä) makoillessa ja koiria katsellessa. Niitä on täällä paljon ja tosi suloisia. Paljon meidän Late-koiria eli bordercollieta (tai sitten vaan aina kiinnitän niihin huomion).

Puistosta täytyi taas ottaa muutamia kuvia, hevosiin ja lentokoneisiin ei voi kyllästyä. Tällä kertaa koneiden nousu sattui juuri päämme yläpuolelle :)

Lisänä ihan toinen juttu. Jos haluaisin asua rivitalossa, haluaisin sen olevan jotain oheisen kuvan suuntaan.Miksi, niin miksi, Suomessa rivitaloon aina kuuluu se varasto siihen ovenpieleen?? On se autonpaikka, varasto ja ulko-ovi?



No niin, ny me lähdetään Markin synttäreille! Heips, ak

Kesäpäivä Kangasalla

Jälleen pientä maassa maan tavalla-infoa. Asia, johon Suomessa emme ole törmänneet on polkypyörämainonta. Eikä nyt tarkoiteta sellaista mainontaa, jossa joku ajaa viiri perässä fillarilla ja mainostaa vaan sellaista, jossa pyöriin asetetaan mainoksia. Yliopiston pyöräparkeissa noin kerran viikossa käyvät mainostajat asettamassa esimerkiksi pyörän satulaan muovisen satulasuojan, johon on printattu mainos tai ripustavat kumilenkeillä mainosflyereita pyörästä roikkumaan. On hauskan näköistä, kun kaikkien satojen pyörien satulat ovat yhtäkkisesti pinkkejä tms. No, turhaa roskaa tämä tietysti on.

Pyöristä puheenollen, hankintalista Suomen pyörään on kova; tahtoo hamesuojan, koteloidut ketjut, kunnon soittokellon, pysyvän mustekalan (eri päin kuin normaalisti) tai pyörälaukun, takavalon, leveän satulan ja pyöräilijöille omat liikennevalot sekä kaistat... niin, ja saisko vielä tasaisen maan ja väistävät autoilijat.

Eilen pohdittiin mitä olemme täällä oppineet. Tuukka small talkia aamuisin kahvihuoneessa. Töissäkin on aika erilainen työkulttuuri. Täällä opiskelijat ja henkilökunta pitävän enemmän yhtä. Kaikenlaista yhteistä tapahtumaa järjestetään ja ihmisen suhtautuvat töihin muutenkin rennommin. Toki töitä tehdään paljon niinkuin Suomessakin, mutta ilmapiiri on jotenkin iloisempi. Esimerkiksi tänään lähdettiin töiden jälkeen yliopiston päärakennuksessa sijatsevaan baariin parille oluille. Bisset saa tietenkin viedä ulos, kunhan muistaa tilata ne muovituopissa ja pihalla voi myös grillata.

Kesä on muuttanut yliopistoa. Yliopistorakennukset ovat siis kampusmaisesti muodostaen suuren sisäpihan. Sisäpiha on nyt laitettu kesäkuosiin. Siellä on mm. koriskenttä, beach volley-kenttä ja olipahan sinne tuotu eilen vapaa pudotus-laitekin (vähän niinkuin benji-hyppy). Kyseessä oli mainostapahtuma. Dj:t soittivat jumps jumps tech-housea yms. (täysillä tietenkin) ja koulun coolimmat koriskundit väänsivät mooveja kentällä..toisella puolella hipit samassa teknotaivaassa. Aurinko porotti täysillä. Ei ihan onnistunut minkäänlainen koulutyö.

Miten kivaa olisi ollut grillailla ystävien kanssa ja pikkaisen (ihan pikkaisen) nautiskella vaikka skumppaa tai siideriä. Ehkä seurailla kivenheittäjän elämää (Alppilan malliin) :)

Oheessa kuva työhuoneesta. Kuva on otettu aikaisemmin keväällä, siksi talvitakki.

Ak vastaavasti on "oppinut" omissa oloissaan olemista. Tänään tästä johtuvan puhetulvan uhriksi valikoitui poloinen parvekenaapuri; istuin aamukaffella ja satuttiin törmäämään samaan aikaan. Paha tapa on, että jos joku erehtyy juttelemaan kanssani ja en välttämättä ole puhunut muille kuin Tuukalle vähään aikaan, niin joku puhehana aukeaa. Jälkeenpäin hävettäää, oliko pakko sekin ja sekin asia taas lörpötellä.

Palattiin illemmalla kuvaamaan yliopistoa, näyttää ehkä vähän ankealta, kun ihmiset ovat jo lähteneet. Muutenkin huono kuva, mutta laitetaan silti. Tiesittehän, että kuvia klikkaamalla ne suurentuvat..

Zomertijd hej hej

Kesäaika on kai nyt sitten virallisesti saapunut. Ihmiset ovat kertaheitolla muuttuneet kesäheleiksi kukkaleningeiksi, hawaijishortseiksi ja aurinkolasien valtamereksi. Yliopistolla aamulla hississä sen havaitsi heti, ihan kertakaikkisesti kaikki kaulahuivit ja farkut on nyt unohdettu. Tietenkin kunnon hollantilainen nainen käyttää kuitenkin joko Ugg-buutseja tai pitkiä nahkasaappaita vaikka miten olisi + 24 astetta. Itsellä tämä kesään siirtyminen aina vähän kestää ja oli mukana huppari ja huivi, ihan varmuudeksi. Mutta joo, aurinkoa riittää edelleen ja lämpöä.

Ohessa muuten oma kurkikuva, jee. Myös suloiset nokikanan poikaset, joita eilen puistoajelulla tarkkailtiin niiden kotihommissa. Isä tai äitinokikana ahkerasti raahasi yksi risu kerrallaan lisää aineista pesään, pikkuiset pyörivät omilla teillään.

Vappuvieraita

Vappu toi vieraita Suomesta. Anna, Aapo, Marko ja Heini. Anna Ak:n yliopistoystäviä. Eivät majoittuneet meillä vaan kerrassaan melko omituiseksi osoittautuneessa hotellissa.

Miniloman pituuteen nähden saatiin aikaiseksi vaikka mitä.
Kävimme syömässä indonesialaista ja tietenkin kahvia siellä ja jäätelöä täällä. Ajelimme pitkän pyöräretken ja pörräsimme ympäri kaupunkia. Pistäydyttiin myös Markon kanssa Rijksmuseossa kurkkaamassa pitkästä aikaa Rembrandtit ja Vermeet ja vermeet.

Meni niin nopeasti tuo aika ja oli erityisen hauskaa! Oli niin rentouttavaa olla suomiseurassa, jossa varmasti omat jutut ja huumorikin menivät perille. Tai ainakin kuvittelee sen menevän :)

















Pojat ja pyörät. Saatiin pikkaisen sadetta niskaan, mutta onneksi kevätaurinkokin näyttäytyi. Vieressä massiivisen riisipöydän kuvaamista indonesialaisessa.

















Hip hei. Ei olla turisteja.

Juhlahumut

Kuningattarenpäivänä koko kaupunki muuttuu yhdeksi suureksi katumarkkinaksi, jossa ihmiset myyvät vanhoja tavaroitaan, vaatteitaan, omia leipomuksiaan ja luomuksiaan.

Hollantilaisilla on sellainen sanonta, että tänä päivänä puolet kansasta yrittää myydä vanhat romunsa toiselle puolelle kansaa..

Erityinen juhlapäivä tämä on lapsille, jotka valtaavat esimerkiksi suuret puistot omiksi kirpputoreikseen. Lapset myyvät vanhoja lelujaan ja järjestävät pelejä kuten ongintaa ja kananmunanheittoa maksua vastaan.

Amsterdamiin kerääntyi tänä vuonna kaikkiaan 500 000 ihmistä juhlimaan. Useat paikalliset pakenevatkin iltaisin koteihinsa ja provinsseista tulleet "maalaiset" valtaavat kaupungin.































Cheers!















Pelkästään Museumpleinen konsertissa oli n. 50 000 juhlijaa. Illalla tämä juhlijoiden määrä näkyi järkyttävinä jätekasoina, emme ikinä ikinä missään ole nähneet niin paljon paistorasvaa, oranssia roskaa tai muuta roinaa kaduilla.

Osa päivällä kirpputoria pitäneistä oli myös jättänyt tavaroita ympäri katuja ja tämä lisäsi kaduille vielä huonekalujen palasia, lasiesineiden jäämistöä ja esimerkiksi vanhoja levyjä, joista Tuukka tosin onnistuneesti sai näin ilmaiseksi muutaman.