Mount Diablo

Kevättä ilmassa, katsokaapa puita!

Viikonloppua on vietetty ulkoillen. Kävimme Ninan, Roelin ja Lucaksen kanssa lounaalla lähipanimossa (Pyramid panimo). Tuukka nautti mm. aprikoosiolutta, joka oli kuulemma hyvää (?). Nämä hollantiystävämme lähtevät pian kotiin kahden Berkeleyssä vietetyn vuoden jälkeen ja meidän tulee kova ikävä.



Ulkomaillahan on tyypillistä, että uusiin ihmisiin tutustuu helposti, mutta vaihtuvuus on myös suurta eli hyvästeihin joutuu tottumaan. Meidänkin ystävistä suurin osa lähtee tässä keväällä pois. Toivottavasti löydämme uusia ystäviä kesälle ennen kuin on meidän vuoro lähteä kotiin.

Vapaa-ajalla olemme kuumeisesti valmistautuneet seuraaviin vieraisiin ja pitkään Road trippiimme kohti Santa Barbaraa, Santa Monicaa, Los Angelesia, Las Vegasia ja Grand Canyonia. Kuvaavaa on se, että vielä viikko sitten yksi kuljettajistamme ei ollut ihan tietoinen, että olemme lähdössä tälle matkalle. Joten päivä kerrallaan ja yritetään nyt ensin mahduttaa koko viisipäinen vierailijajoukkue kotiimme. Tosin vain ensimmäisiksi jet lag päiviksi, myöhemmin hajaannumme. Olen kerännyt ystäviltä ja naapureilta lisäpeittoja sekä lakanoita ym. tarvittavaa.

Kaikista jo tähän asti hankituista harmaista hiuksista huolimatta; Ihanaa nähdä pian perhettä!

Edellissunnuntaina kävimme vaeltamassa läheisellä Diablo-vuorella. Sen korkein kohta on noin tuhannessa metrissä ja se on siitä erikoinen vuori, että sieltä voi nähdä todella pitkälle, koska se on yksinäinen. Eli ympärillä ei ole muuta varsinaista vuoristoa. Hyvällä, kirkkaalla ilmalla, kuten meillä sattui olemaan, voi nähdä niin Mount Sastan, Yosemiten kansallispuiston vuoret ja lumihuippuisen Sierra Nevadan.

Ilma oli siitä omituinen, että alhaalla kaupungissa oli sumua ja melko kylmä. Meillä oli pipot, fleecet ja lapaset mukana. Diablolle pääsee halutessaan ajamaan autolla ihan huipulle ja sieltä voi lähteä vaeltamaan. Ylhäällä upeissa maisemissa olikin täysi kesähelle ja pilvet roikkuivat hienosti alhaalla. Näimme myös kojootin ja olisimme voineet paikantaa kalkkarokäärmeitä, onneksi niitä ei kuitenkaan sattunut reitille.